Entä jos kirjanpitäjä palaa loppuun?

Mitäs sitten tehdään kun kirjanpitäjä ei enää jaksa? Kun tehtävää on liian paljon. Sitä on kasaantunut eikä mikään aika maailmassa riitä rästitöiden tekemiseen? Jatkuva paine asiakkailta, verottajalta, tilintarkastajilta ja myös omalta itseltä syö jaksamista ja aiheuttaa jatkuvan ahdistuksen.
Silloin sitä unohtelee asioita, tulee virheitä, tekee aamuyöstä paniikissa ja virheiden määrä lisääntyy. Niiden korjaaminen on työlästä ja aikaavievää. Se vie ajan myös niiltä yksinkertaisimmilta asioilta, joiden tekemiseen ei normaalisti menisi kovinkaan paljoa aikaa.
Miten tähän on tultu? Ehkä kirjanpitäjä yrittää ihan liikaa miellyttää ja lupaa liikoja miellyttääkseen asiakkaita. Luulee itsestään liikoja. Tekee tekee tekee.. ei nuku eikä syö kunnolla kun työt mielessä ihan jatkuvasti.
Yhä enemmän tulee vastaan yrittäjätarinoita, miten yrittäjät palaa loppuun. Missä on vika? Ollaanko me oikeasti yrittäjänä valmiit uhraamaan kaikkemme, että yrityksemme pyörii ja saisi edes sen vähäisen toimeentulonsa? Onko se sen arvoista, että unohtaa ja uhraa itsensä, perheensä, ystävyyssuhteet ja pahimmassa tapauksessa myös taloutensa sen eteen, että saisi ”tehdä sitä mistä tykkää”? Eikö siitä sitten tule jo vihamies koko yrittämisestä kun sen eteen uhraa kaikkensa ja vastineeksi saa vaan ahdistuksen, jatkuvan paineen ja pahan olon?
Tämä on yhden kirjanpitäjän pahan olon purkaus. Haluan tuoda tämän päivänvaloon, koska tilanne omalla kohdallani on mennyt jo liian pitkälle. Liikaa töitä, liikaa unohduksia, liian vaikeita asioita, liikaa selvitettävää.
Liian kauan kun selittelee, että ”kyllä tämä tästä”, niin alkaa itselläkin usko siihen horjua. Ei se siitä. Ei se auta, että sitä selittää itselleen ja muille vaan pitää ryhtyä toimenpiteisiin.
Mitäs tässä sitten voi tehdä? Lopettaa se selittely ja olla rehellinen. Rehellinen ennen kaikkea itselle että nyt on aika puhaltaa peli poikki. Nyt ei enää kaunistella vaan kerrotaan oikeasti, että tähän en enää pysty, ei tämän yrittämisen pitänyt tällaista olla. Tämän piti olla hauskaa ja kivaa, että saa valita itse sen mitä tekee. Pitää sanoa ei. Pitää tuntea omat rajansa.
Aika sekava tämä kirjoitus, mutta tässä mielentilassa on pakko päästä purkamaan edes pahin pois näin kirjoittamisen muodossa.
Tästä se tämäkin päivä valkenee pikkuhiljaa ja asioita tehdään, että saataisiin tämä kunnialla maaliin edes jotenkuten. Parhaani yritän.

-Anu-

Pakko saada pullaa!

PAKKO SAADA PULLAA!

Kyllä se on nyt niin, että meidän kirjapitäjienkin pitää välillä saada jostain se motivaatio. Vaikka meidät ehkä mielletään kuivakkaina tyyppeinä, niin itse en koe olevani sellainen. Onkohan se jo ihan vanhanaikaista edes ajatella niin.

Kävipä tässä nyt tänään niin, että ei vaan oikein lähtenyt päivä käyntiin… ei sitten millään. Tein kyllä monenlaista hommaa tuossa aamun ja aamupäivän mutta väsytti eikä jaksanut oikein keskittyä yhteen asiaan kerrallaan kunnolla.

Sitten keksin ratkaisun! Minulla sattuu olemaan ihan toimiston vieressä kauppa. Luontevasti samalla kun menin viemään kirjeen postilaatikkoon, kipaisin siitä hakemassa itselleni ”motivaatiopullan”.

13524230_10154298303739105_1576859229_o

Ihana herkullinen mansikka-rahkapulla! On muuten kotimaista tekoa sekä hillo että mansikat!

Kyllä taas jaksaa pakertaa kirjanpitojen ja palkanlaskennan kanssa. Suosittelen muillekin kokeilemaan! (ehkä ei ihan joka päivä)

Ihanaa mansikanmakuista kesää!

Mikä on toiminimen tuloa?

Mikä on toiminimen tuloa?

Toiminimellä ja yksityisellä elinkeinonharjoittajalla (sama asia) verotus ja se, mikä katsotaan verotettavaksi tuloksi menee hieman erilailla kuin esimerkiksi osakeyhtiöllä. Tämä johtuu ihan siitä, että toiminimi olet sinä itse, yrittäjä.

Koskaan toiminimi ei voi olla itsensä työntekijä eli palkkaa ei voi maksaa itselleen, näin ollen myöskään kilometrikorvauksia eikä päivärahoja voi maksaa itselleen. No miten se toimeentulo sitten onnistuu?

Toiminimellä yritystoimintaa harjoittava nostaa itselleen yksityisnostoja, jotka ovat tavallaan sitä “palkkaa”. Välttäisin kutsumasta sitä kuitenkin palkka-nimikkeellä, koska sitähän se ei missään nimessä ole! Kirjanpidossa käytännössä katsoen nuo yksityisotot eivät kuitenkaan vaikuta yrityksen tulokseen suoraan vaan yksityisotot ja -sijoitukset vaikuttaa taseessa omaan pääomaan.

Se, kuinka paljon on varaa nostaa yksityisnostoina, riippuu yrityksen tuloksesta eli voitosta. Voitto on se verotettava tulo mistä maksetaan tuloverot!

Esimerkki: Yrityksen tulos koko tilikaudelta on 20.000 e, yrittäjä on nostanut vain 15.000 e. Verotettava tulos on joka tapauksessa tuo 20.000 e vaikkei yrittäjä ole sitä kaikkea itselleen ottanutkaan. Yksinkertaista eikö?

No mitäs se tase sitten sanoo?

Oma pääoma toiminimellä lasketaan seuraavalla tavalla:

Oma pääoma tilikauden alussa
+ yksityissijoitukset
– yksityisnostot
+ tilikauden voitto tai – tilikauden tappio
= Oma pääoma tilikauden lopussa

Mikäli tuo voitto ei riitä kattamaan yksityisnostoja, menee oma pääoma tappiolle. Tämä taas tarkoittaa, että silloihan on yrittäjän nostanut enemmän rahaa yrityksestä kuin voittovaroja on ollut ja se raha on ollut sitten jotain lainaa tms muualta.

Tässä siis yksinkertaistettuna lyhyesti toiminimen yksityisotoista. Seuraavassa blogissa kerron lisää toiminimen kilometrikorvauksista ja päivärahoista.

Aurinkoista päivää sinulle lukijani!

Harrastustoimintaa vai elinkeinotoimintaa?

Harrastustoimintaa vai elinkeinotoimintaa?

Monta kertaa käy niin, että rakkaasta harrastuksesta tuleekin niin rakas harrastus, että se voi antaa mahdollisuuden jopa tienata ja siitä haluaakin itselleen elannon. Mitä sitten pitää tehdä? Pitääkö heti perustaa yritys? Miten tulot ilmoitetaan jos yritystä ei ole perustanut? Entä jos tuleekin tappiota? Näihin kysymyksiin ainakin yritän vastata tässä kirjoituksessani.

Vaikka perustaisit yrityksen, usein ensimmäinen vuosi (tai useampikin) on tappiollista, koska alkuun pitää investoida. Ostaa tarvikkeita, työvälineitä, raaka-aineita ym ym.
Verohallinto katsoo harrastustoiminnaksi sellaisen toiminnan, jota ei harjoiteta vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa. Mitäs tämä sitten tarkoittaa?

Lähdetäänpä siitä mikä määritellään elinkeinotoiminnaksi: Tunnusmerkkejä ovat toiminnan itsenäisyys, suunnitelmallisuus ja jatkuvuus. Lisäksi taloudellisen riskin olemassaolo, toiminnan suuntautuminen rajoittamattomaan tai laajahkoon rajattuun henkilöjoukkoon (periaatteessa kuka vaan voi olla asiakas). Elinkeinotoiminnan tarkoituksena pidetään yleensä voiton tavoittelua. Tässä kiteytettynä se, mikä ero on harrastustoiminnalla ja elinkeinotoiminnalla.
Näitä ”tunnusmerkkejä” ei ole missään lainsäädännössä sen kummemmin määritelty vaan ne on muodostuneet oikeus- ja verotuskäytännössä.

Harrastus on yleensä sivutoimista, pienimuotoista, usein joko tappiollista tai hyvin pienituloista. Siitä yleensä ei havitella edes mitään sen suurempia tuloja vaan ollaan tyytyväisiä jos saadaan kulut peitettyä. Joka tapauksessa ensimmäisenä parinakin vuonna voi olla itsellekin vielä vähän hämärän peitossa kumpaan kategoriaan sitä kuuluu. Saatikka sitten verottaja, joka tekee päätökset pelkkien lukujen perusteella.

Mikäli sinulla on tällaista pienimuotoista toimintaa, etkä ole varma pitäisikö perustaa yritys ja missä ne tulot ja menot ilmoitetaan, ohjeistaisin näin:
Pidä aina kirjaa kaikista kyseiseen toimintaan liittyvistä tuloista ja menoista. Kuitit tallessa! Riittää ihan vaikka ruutuvihko, jossa pidät kirjaa niistä. Vuoden loputtua lasket tulot-menot ja jos ns. viivan alle jää tuloa, merkitse se saatu ”voitto” esitäytetyn veroilmoituksen kohtaan ”Muut ansiotulot”. Lisäselvityskohdassa sitten kerrot, mistä toiminnasta nuo tulot on ilmoitettu. Kuitit kannattaa säilyttää koska ne pitää toimittaa pyydettäessä verottajalle. Esitäytetyn mukaan niitä ei laiteta.

Jos taas näyttää siltä, että tulee tappiota eli kulut on isommat kuin tulot, sitä ei tarvitse tällaisessa tapauksessa ilmoittaa ollenkaan. Sen saat vähentää myöhemmin seuraavina vuosina, jos tuloa tulee.
Tuloihin merkitään siis kaikki ne rahat mitä olet myynnistä saanut, kuluihin merkitään vain ne kulut jotka suoraan liittyvät tähän kyseiseen toimintaan. Yksinkertaista eikö totta?

Koska sitten katsotaan elinkeinotoiminnaksi? No silloin, jos saat tuloa toiminnastasi ja nuo muutkin elinkeinotoiminnan tunnusmerkit täyttyy = vakaa tarkoitus tienata elantonsa sillä joku päivä.
Vaikka olisit perustanut esimerkiksi toiminimen eikä toiminta ole lähtenyt oikein käyntiin vielä, ei huolta! Ei se verottajakaan ihan heti kysymättä sieltä rekistereistä poista. Sinulla on aina mahdollisuus esittää oma näkemyksesi perusteluineen asiasta.

-Anu Haustola

Arpajaisverotus

Arpajaisverotus

Moniko tietää mikä on arpajaisvero ja ketä kaikkia se koskettaa? Ehkä voisi luulla että vain yhdistyksiä tai koululuokkia, jotka myy arpoja ja saavat siitä siis tuottoa. Näinhän se asia ei ole vaan voi joutua maksamaan arpajaisveroa vaikkei saisi siitä mitään varsinaista rahallista tuloa itselleen kun järjestää arpajaiset.

Yleishyödyllisten yhteisöjen ja koululuokkien järjestämät arpajaiset, sekä esim. työyhteisön järjestämät arpajaiset eroavat verokohtelultaan muista. Näillä tahoilla on kuitenkin ainoastaan mahdollisuus periä arvoista maksua. Muilla ei tätä oikeutta ole. Se on myös luvanvaraista.

Mitä arpajaisilla tarkoitetaan?

Yleensä ottaen raha- ja tavara-arpajaisia, arvauskilpailuja, bingopeliä, veikkausta, vedonlyöntiä ja totopeliä, raha-automaattien ja tavaravoittoautomaattien sekä peliautomaattien ja pelilaitteiden pitämistä yleisön käytettävänä, kasinopelien toimeenpanemista, pelikasinotoimintaa.

Voidaan kaiketi yleisesti sanoa että kaikkea sellaista toimintaa, joissa voitto perustuu joko kokonaan tai osittain sattumasta saatavaan raha- tai tavarapalkintoon. Tällä palkinnolla tulee siis olla myös jonkinnäköinen rahallinen arvo. Arvonnan tulee myös täyttää ns. julkisuusarvo eli arvontaan periaatteessa voisi osallistua kuka tahansa.

Arpajaisia on erilaisia ja niiden lupakäytännöt ja myös verollisuus riippuu niiden luonteesta, mitä arvotaan sekä siitä otetaanko arpajaisiin osallistumisesta jotain maksua.
Markkinointiarpajaiset ovat yrityksen järjestämiä arpajaisia markkinointitarkoituksessa. Markkinointiarpajaisten järjestäminen ei vaadi lupaa viranomaisilta. Ei vaikka vaatisikin esimerkiksi tuotteen ostamista jotta voi osallistua arpajaisiin. Tuotteen hintaan tätä arvan hintaa ei kuitenkaan saa lisätä eli toisin sanoen voit ostaa tuotteen myös osallistumatta arpajaisiin.

Arpajaisveron määrä ja maksaminen

Esimerkiksi yritysten järjestämissä tavara-arpajaisissa, lehtien lukijakilpailuissa ja kauppojen kyselylomakkeiden täytön yhteydessä arvotuista palkinnoista tulee suorittaa oma-aloitteisesti 30%:n vero, mikäli jaettujen voittojen arvo ylittää 166,66 euroa kalenterikuukaudessa.
Koska vero tilitetään kuukausittain, on arvoakin siis tarkasteltava kuukausikohtaisesti. Vero maksetaan verotilille ja ilmoitetaan kausiveroilmoituksella.
Voiton arvo on se hinta, minkä arpajaisten toimeenpanija on hyödykkeestä maksanut. Mikäli voiton hankintahintaa ei pystytä määrittelemään (saatu vastikkeetta tai muu syy), on hinta tavaran tai palvelun todennäköinen myyntihinta.

Lisätietoja arpajaisten järjestämisestä löytyy Verohallinnon ja Poliisin sivuilta